Arriving in Brighton!

Greetings from England!

Oon nyt ollut jo muutaman päivän Englannissa, koulut on kerinny alkaa, oon tutustunu muihin paikallisiin vaihtareihin ja lähialueisiin, jne yms. Tää postaus on enempi vaan lähdöstä ja muista viimehetken valmisteluista, koitan saada viikonloppuna aikaseks jonkinlaisen tekstin alkuviikostani Englannissa. Täällä ei tuu istuttua vaan yksin omassa huoneessa koneen ääressä niinkun Suomessa tuli tehtyä...

Anyhow, viimenen viikko Suomessa oli aika täynnä menoa. Ihan mun tuuria, edellisenä lauantaina (22.8) mulle nousi kuume ja muutenkin iski flunssa (joka ei muuten oo vieläkään lähteny), ja se tietysti vähän hidasti menoo. Koitin nähdä kaikkia kavereita joita vaan ehdin. Keskiviikkona käytiin äitin kanssa pankissa hoitamassa verkkopankkitunnukset mulle kuntoon ja näin isovanhempia. Perjantaina oltiin kaveriporukalla poikaystävän mökillä viimestä kertaa koolla, lauantaina näin vip-porukkaa eli kahdeksaa ihanaa tyttöstä, perheen kanssa käytiin mökillä sekä Raumalla syömässä.... jossain siinä välissä ostin myös kaikki tuliaiset ja pakkasin laukun. Stressiä ja menoa siis riitti, mutta kaikki sujui loppuviimeks kuitenkin ihan hyvin.

(aluks tuntu etten millään saa kaikkee mukaan mitä haluaisin, maksettiin kentällä 2 lisäkilosta ja nyt perillä totesin että olisin kyl pärjänny vähemmälläkin...)

(tuliaiset: Tatun ja Patun Suomi, suklaata, salmiakkia ja iittalan lasit)

Maanantaina lähdön aika koitti. Saatiin aamulla tietää, että mun kans samaan host-perheeseen on tulossa myös toinen vaihtari, ruotsalainen Zara! Tästä olis järjestön pitänyt ilmottaa jo aikasemmin, mutta eipä mua haitannut, oli vaan mukava yllätys että saisin jonkun oman ikäisenikin tytön samaan perheeseen. Puolen päivän aikaan lähdettiin koko perheellä ajelemaan kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Itkeminen alkoi kun hyvästelin pihassa poikakaverin ja sitä jatkuikin sitten melkein koko parin tunnin ajomatkan ajan, meidän kaikkien toimesta vuoron perään ja yhtäaikaa.

Lentokentällä tehtiin STS:n edustajan kanssa lähtöselvitys ja itkettiin viimeiset itkut ja halailtiin perheen kanssa ennen kun jatkoin yksinäni turvatarkastusten läpi. Löysin lennolleni ja kaikki sujui hyvin. Lento lähtikin ihan ajallaan. Herätin paljon negatiivista huomioo kentällä ja koneessa kun itkin vaan lohduttomasti melkein koko ajan. Näytin varmasti siltä et olin tosi innoissani lähdössä vaihtoon... :D

Lentokoneessa mun viereen sattui joku mukava brittipariskunta jotka oli ollut Helsingissä muutaman päivän. Juttelin sen ihanan brittirouvan kanssa melkein koko lentomatkan, se kyseli mun vaihdosta ja kaikesta ja mä välillä kerroin sille jotain juttuja Suomesta. Siinä vaiheessa alkoi jännitys ja paniikki vähän helpottaa kun sai puhua jollekkin ja muutenkin oli aikaa istua ja rauhoittua.

Host-äiti ja sisko löytyi Gatwickin kentältä ongelmitta. Odoteltiin vajaa tunti, että myös Zaran lento saapuu ja ajettiin kotiin. Kello oli lähempänä yhdeksää kun päästiin kotiin, me vallattiin Zaran kanssa omat huoneemme (jotka on kooltaan ennemmin pienet komerot kun makuuhuoneet), juotiin teet ja mentiin nukkumaan. En oo varmaan koskaan ollu yheksältä illalla niin väsynyt.


Nyt en tälläkertaa ala listata menojani sen enempää, mutta täällä on kaikki siis nyt tosi hyvin. Ekat pari päivää oli vähän rankempia, mutta nyt kun oon tutustunu (erityisesti) Zaraan paremmin ja muutamaan muuhunkin ihmiseen täällä niin alan oikeesti viihtyä. Perhe on mukava eikä liian ankara, mulla on toinen vaihtari kaverina jonka kans eksyä ja ihmetellä kaikkee, kelitkin on ollut ihan OK ainakin tähän asti.

Nyt mua kutsuu sänky. Toivottavasti teillä on siellä kaukana kaikki hyvin (:

-Nina